Olimme Pirkanmaan seikkailukasvatusverkoston kanssa 12.-13.9.2020 viettämässä verkostoitumisviikonloppua Pikku-Vittasen leirisaarella. Saimme saaren vuokraan ja ruokaan rahoitusta valtakunnalliselta seikkailukasvatusverkostolta.
Pakkasimme lauantaina puolilta päivin kaksi soutuvenettä täyteen ihmisiä ja tavaroita lähtien soutamaan kohti saarta. Tunnelma oli hyvä ja odottava, sillä monella tällaiset tapaamiset olivat jääneet pois koko kesältä ja keväältä koronan takia. Saareen päästyämme laitoimme nopeasti omat majoitteet pystyyn luvatun sateen varalta. Lisäksi pystytimme myös saaressa olleen talon edustalle seikkailukasvatuksen hengessä suuren pressukatoksen, jotta voisimme nauttia ulkoilmasta ilman vaaraa kastua läpimäräksi. Samalla saimme muistutusta erilaisista solmuista toinen toisiltamme oppien.
Pystytyspuuhien jälkeen alkoi jo nälkä tuntumaan mahassa ja olikin aika syödä hieman välipalaa. Välipalalle saapuivat loputkin ilmoittautuneet packrafteilla meloen ja oli mukava vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa koko porukalla. Välipalan syömisestä olikin hyvä vaihtaa suoraan illallisen laittoon, sillä menussa oli loimulohta, jonka täydelliseen kypsymiseen tarvitsisi hieman enemmän aikaa. Monet kokeneemmat kokit vaihtoivatkin keskenään hyviä kiinnitys sekä kypsytys vinkkejä ja muut saivat näistä poimia itselleen parhaimmat. Kalojen kypsymistä odotellessa oli hyvä laittaa saunaan tulet ja harjoitella Tentsilen pystytystä, jossa kaikki halukkaat saivat olla osallisina.
Kalan lisäksi kokkailimme yhdessä kasvis-tofu paellaa, joka oli todella herkullista ja maistui hyvälle pienen puuhastelun jälkeen. Ruoan syömisen lomassa kävimme läpi korona kevään ja kesän kuulumisia. Monelle tämä aika oli tuonut erilaisia haasteita työssä ja epämukavuusalue kaikui monen kokemuksissa, kun teknologia oli tullut mukaan seikkailuihin. Osalla oli tullut uusia koulutuksia sekä hankkeita ja muutamat kertoivat myös omista kesälomalla tehdyistä reissuista. Paljon iloa ja naurua mahtui vakavienkin aiheiden lomaan.
Pimeä ja kolea oli ehtinyt laskeutua syödessä ylle, joten suurin osa porukasta lähti illan päätteeksi vielä saunomaan. Lämpöisessä oli mukava jatkaa vielä jutustelua muun muassa koronan aiheuttamista suurista retkeilijämääristä sekä luonnon tärkeydestä omalle hyvinvoinnille. Tästä jokainen sai hipsiä hiljalleen nukkumaan sateenropinaa kuunnellen.
Aamu valkeni auringonpaisteeseen ja touhuilut alkoivatkin heti ensimmäisten herättyä. Pressu otettiin alas ja yhdessä valmisteltiin todella herkullinen aamupala, josta löytyi kaikille varmasti jotain syötävää. Aamupalaa nauttiessa kävimme läpi hieman menneitä aikoja verkostossa ja sovimme tulevasta. Eva jää pois ydintiimin päävastuuhenkilön hommista ja seuraavalla tapaamiskerralla sovimme uuden vastuuhenkilön sekä ydintiimin. Keskustelimme siitä, olisiko hyvä, että ydintiimissä olisi vain kolme henkilöä, jotta jokaiselle saataisiin selkeä vastuutehtävä. Suunnittelimme, että seuraavassa tapaamisessa Niihaman majalla 16.11.2020 sovitaan uusi ydintiimi ja seuraavat tapaamiset. Niihaman tapaamisella Katja lupasi tutustuttaa Pasin kanssa osallistujat Suomen ladun kehittämään suuntamysteeriin. Tapaamisella voidaan alkaa myös alustavasti suunnittelemaan ilmoille heitettyä ideaa nuorille tarkoitetusta kaupunkiseikkailusta, joka toteutettaisiin Pirkanmaan seikkailukasvatusverkoston voimin. Keväällä ennen tapahtumaa olisi hyvä pitää tapaaminen, jossa harjoitellaan kaupunkiseikkailun rasteja omalla porukalla, jokainen omia vahvuuksiaan hyväksi käyttäen.
Aamupalan ja keskustelun jälkeen pääsimme vielä testaamaan Niinan tuomia packrafteja ja kokemus oli miellyttävä. Melonnan jälkeen siivosimme ja pakkasimme tavarat ja lähdimme soudellen kohti kotia.
Viikonloppu oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut ja rentouttava. Kiitos kaikille mukana olleille viikonlopusta, valtakunnalliselle seikkailukasvatusverkostolle rahoituksesta sekä Siitaman nuorisoseuralle saaren vuokraamisesta. Toivottavasti näemme teitä verkoston väkeä tulevissa tapaamisissa!
Sini
Pirkanmaan seikkailukasvatusverkoston ydintiimin puolesta