Leirikoulu voi toimia kipinänä nuorten ympäristöahdistuksen kääntämisessä konkreettisiksi ilmastoteoiksi ja olla yksi alusta kestävän kehityksen taitojen oppimiseen.
Suomen nuorisokeskusverkossa on aloitettu Tampereen yliopiston NYT!-tutkimuksen myötä ympäristökasvatuksellisten leirikouluohjelmien suunnittelu. Nuorisokeskus Marttisessa järjestettiin syksyllä 9-luokkaisille pilottileirikoulu, jossa testattiin ympäristökasvatuksellisia aktiviteetteja ensimmäisen kerran. Tulevana syksynä on luvassa kaksi pilottileirikoulua lisää. Hankkeen myötä Suomen nuorisokeskusyhdistyksessä on aloittanut Marttisen ja SNK ry:n yhteisenä työntekijänä Siina Leinikka, joka vastaa ympäristökasvatuksen kehittämisestä.
– Taustalla on NYT!-tutkimuksen hyötyjen levittäminen nuorisokeskuksiin. Meillä on jo kokeiltu neljää ympäristöaiheista leirikouluohjelmaa, joista jokainen nuorisokeskus voi napata ideoita ja muokata ohjelmia itselleen sopiviksi, Siina Leinikka kertoo.
– Ympäristönäkökulmaa voi lisätä myös vanhoihin aktiviteetteihin, hän jatkaa.
Marttisessa on esimerkiksi lisätty jätteiden lajittelua Smoothiebaari-ohjelmaan.
– Lopuksi mietitään pakkauksien lajittelua, hävikkiä ja hyötykäytön tyyppisiä asioita. Näin on saatu lisättyä ihan pienellä muutoksella ohjelmaan kestävän kehityksen taitojen opettelua, Leinikka vinkkaa.
Kaksi käytössä olevaa ympäristökasvatuksellista ohjelmaa ovat Climate escape ja Marttisen tähti. Syksyn pilottileirikoulussa kokeiltiin myös epäluontopolkua ja lasten itse suunnittelemaa luontoretkeä.
– Climate escape on luonnossa pelattava pakopeli. Pienryhmissä ratkotaan arjen ympäristövalintoihin liittyviä tehtäviä ja kootaan samalla palapeliä. Lopuksi kaikkien ryhmien palapeleistä muodostuu yksi iso palapeli, jonka äärellä päästään miettimään maailman keskilämpötilan nousua, Leinikka avaa.
Marttisen tähti on suositusta Afrikan tähti -lautapelistä versioitu ulkoleikki.
– Pelissä on lautapelin tyyliin mukana tyhjät, rosvot ja rahat, mutta timantit liittyvät Suomen kansallislajeihin, joita on kahdeksan. Pelissä opitaan luonnon monimuotoisuutta ja se on helposti sovellettavissa ja muunneltavissa eri ympäristöihin.
Näitä ohjelmia on tarkoitus kehittää ja muunnella yhdessä eri nuorisokeskuksiin sopiviksi.
– Ideointi tapahtuu nuorisokeskusten sisäisissä työpajoissa Ympäristökasvatuksen tiimissä, Siina Leinikka sanoo.
Aktiviteettien lisäksi ympäristökasvatuksellisissa leirikouluissa kiinnitetään huomiota arkisiin kestävän tulevaisuuden asioihin, kuten löytyykö majoitustiloista lajitteluastiat eri jätteille, osataanko lajittelun perusteet, miten voidaan säästää vettä, miten valoja kannattaa käyttää sekä puhutaan ruokahävikistä ja kasvisten merkityksestä ruokavaliossa. NYT!-hankkeen ensimmäisen leirikoulupilotin innoittamana Virtain yhtenäiskoulun 9-luokan oppilaat haastoivat koko koulun ruokahävikkibattleen. Leirikoulu voi siis toimia kipinänä nuorten ympäristöahdistuksen kääntämisessä konkreettisiksi ilmastoteoiksi ja olla yksi alusta kestävän kehityksen taitojen oppimiseen.