Varsinais-Suomen seikkailukasvatuksen alueverkosto kokoontui Kaarinassa Vuolahden leirialueella 5.5. 14 hengen voimin. Ohjelmassa oli kuulumisten vaihtoa, ohjattu luolaseikkailu ja syvällistä pohdintaa, miten yhdessä voimme vahvistaa seikkailukasvatusta sen monissa eri toimintaympäristöissä ja edesauttaa sen käyttöä.
Reippailimme Rövarholman kallioille. Tutustuimme ensin luolaan päältä Kota ry:n Juhon asiantuntevassa opastuksessa. Samalla saimme selkeän seikkailukasvatuksellisien mallin ryhmien kanssa toimimiseen. Sitten pääsimme laskeutumaan luolaan, mikä oli jännää – ainakin minun piti kaivaa kymmenien vuosien takaisia taitoja. Hyvin ne sieltä kehon muistista löytyivät – mikä ei lakkaa tämän blogin kirjoittajaa hämmästyttämästä. Aikanaan jo edesmenneen isäni ystävän neuvo ”yksi käsi ja kaksi jalkaa – kaksi kättä ja yksi jalka” muistui mieleen. Samoin jo taaperona opittu takapuolella liukumisen taito osoittautui oikein toimivaksi.
Päivän edetessä ja soljuvan jutustelun lomassa ryhmässä syntyi hyviä ajatuksia: pitäisi valmistella yhteinen hissipuhe, jolla jokainen seikkailukasvattaja voi perustella omassa työyhteisössään ja rahoittajille, miksi sinne retkeilemään, kiipeilemään, melomaan tai luontoon seikkailemaan kannattaa vaivautua. Mitä erityistä on seikkailukasvatuksellisessa toiminnassa verrattuna muuhun lasten ja nuorten kanssa tehtävään toimintaan?
Pohdimme myös seikkailukasvatuksen suhdetta green care toimintaan, seikkailukasvatuksen ympärillä olevien käsitteiden rikasta ja ainakin viestinnällistä sekavuutta aiheuttavaa kirjoa. Miten sitä saisi selkeytettyä?
Vahvasti nousi esiin myös vanha tuttu haaste: Miten osoittaa seikkailukasvatuksen vaikutuksia ja jopa vaikuttavuutta. Miten kerätä näyttöä? Mitkä tahot voisivat olla potentiaalisia tutkimuksen tekijöitä? Näistä teemoista on hyvä jatkaa esimerkiksi Ulkona oppisen suurtapahtumassa 13.-15.6.2023 Nuorisokeskus Hyvärilässä ja vielä vähän kansainvälisemmin 3.-7.10.2023 EOE-seminaarissa Nuorisokeskus Metsäkartanolla .
Ihana päivä! Kiitos kutsusta Varsinais-Suomalaiset! Erityisen iso kiitos päivän järjestäjille Tricialle, Elinalle ja Juholle!
P.S. Jos olet töissä jossakin maaseutumaisessa kunnassa ja mietit miten sitä nuorisotyötä voisi järjestellä ja mitä työmuotoja valita, käännä katseesi Kaarinaan. Aivan mahtavaa nuorisotyötä – isolla sydämellä ja monipuolisesti.
Heli Eischer