Leirikoulujen ja etenkin leireillä vietettyjen öiden määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Merkittävä käänne tapahtui koronavuosien aikana, mutta paluuta pandemian takaiseen volyymiin ei ole tapahtunut. Suuntaus huolestuttaa Suomen nuorisokeskuksia. Leirimuotoisella toiminnalla on vaikutuksia, joita ei välttämättä saavuteta millään muilla keinoin.
Leirit edistävät kaveritaitoja, ryhmäytymistä ja lasten sekä nuorten tunnetaitoja. Kun ollaan irti perusarjesta ja sen puitteista, nuoret tutustuvat toisiinsa paremmin ja oppivat toisistaan uusia asioita.
“Se, että lapset oppivat tuntemaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin, lisää hyvinvointia ja turvallisuutta ryhmässä”, toteaa Nuorisokeskus Hyvärilän nuorisopäällikkö Tuija Hurri.
Erityisesti yön yli -leirit tuovat kokemuksen tiiviistä yhdessäolosta. Leirikokemuksia vaille jääneille nuorille armeija saattaa olla ensimmäinen kokemus intensiivisestä yhteisolosta ja samassa tilassa nukkumisesta.
Somevaikuttajat haluavat rohkaista leireilyyn
Suomen Nuorisokeskusyhdistys ry haluaa kevään ja elokuun aikana toteuttamallaan somevetoisella kampanjallaan herättää huomiota ja keskustelua leirien tärkeydestä. Tavoitteena on puhutella ensisijaisesti lasten vanhempia ja opettajia. Kampanjassa mukana olevat opettajat Jan Nyberg sekä Henriikka Pasanen ovat päässeet kokemaan omakohtaisesti sekä nuoruudessaan että opettajina leirien hyvät vaikutukset.
“Olen ollut sekä lapsena että nuorena leireillä ja myös olen viettänyt leiripäivän yhdessä oppilaideni kanssa. Leiripäivä oli täynnä itsensä ylittämistä ja loistava tapa ryhmäytyä luokan kanssa vielä tiiviimmin, mikä kantaa hedelmää nyt luokkahuoneessa oppitunneilla sekä edistää oppimista”, Pasanen kertoo.
Myös Nyberg on päässyt kokemaan leirien vaikutukset musiikinopettajana useiden opettamiensa luokkien osalta.
“Leirikoulusta palaavista ryhmistä huokuu aina hyvin positiivinen tunnelma. Leireillä kun oppilaat ovat toistensa kanssa aamusta iltaan yhdessä, he oppivat tuntemaan toisensa entistä paremmin ja porukka hitsautuu yhteen. Leirien etu on myös se, että päästään perinteisestä kouluympäristöstä pois ja siellä mahdollisesti muodostuneista rooleista helpommin eroon. Uskon, että leirit ovat sellaisia kokemuksia, joita kannetaan sydämessä läpi elämän. Ainakin itselleni on käynyt niin”, Nyberg toteaa.
Nybergin ja Pasasen lisäksi kampanjassa ovat mukana somevaikuttajat Inari Fernandez sekä Elsa Heiko. Heillä molemmilla on paljon leirikokemuksia omasta nuoruudestaan ja kumpikin pääsi osana kampanjaa viettämään aikaa leirillä.
Muutama leiriyö voi vastata puolen vuoden nuorisotyötä
Nuorisokeskusten teettämiin palautekyselyihin vastanneista opettajista 96 prosenttia koki, että leirikoulu antoi oppilaille valmiuksia ryhmässä toimimiseen. Suurimmalla osalla ryhmistä leirin päätavoitteena oli yhteishengen vahvistuminen. Lähes 90 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että tavoite saavutettiin hyvin tai erinomaisesti. Myös oppilaiden vastaukset olivat linjassa opettajien vastausten kanssa. Kyselydata on kerätty viimeisen kahden vuoden ajalta. Kyselyihin vastasi kaikkiaan 1339 opettajaa ja lähes 13 000 oppilasta.
Leirimuotoisesta toiminnasta hyötyvät etenkin sosiaalisen vahvistamisen tarpeessa olevat nuoret. Nuorisokeskusten Nuotta-leireille nuorten kanssa osallistuneista etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen ohjaajista yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorten valmiudet ryhmässä toimimiseen kehittyivät leirin aikana, nuoret saivat onnistumisen kokemuksia ja yöpyminen tuki nuoren tavoitteiden saavuttamista. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista koki, että ryhmän yhteishenki parani leirin aikana ja leiri lisäsi heidän omaa rohkeuttaan toimia osana ryhmää.
”Muutaman yön Nuotta-jakso vastaa parhaimmillaan puolen vuoden työtä nuoren kanssa,” toteaa yksi kyselyyn vastanneista ohjaajista.