Mitä voisin kertoa nuorisovaihdostamme Karibian Martiniquella? Ainakin avoimen pirskahtelevista ihmisistä ja rennosta saaren tunnelmasta sekä paikallisten ja suomalaisten nuorten keskinäisestä ystävyydestä. Ja auringosta, palmuista, meren välkkeestä, hiekkarannoista ja jylhistä vuoristoista. Voisin kiteyttää, että vaikka voimiakin ja kärsivällisyyttä kysyttiin, oli matka kerrassaan upea ja ainutkertainen kaikkine käänteineen ja kokemuksineen. Tähän yhtyy jokainen vaihtoon osallistuja.
"Nyt oli meidän vuoromme tutustua heidän kulttuuriinsa"
Heinäkuussa 18. päivä lähti siis Savo-Karjalan suunnasta kohti Karibian Martiniquen saarta 12 nuorta ohjaajiensa Villen ja Hannelen kera, tavoitteenaan viettää saarella kokemukselliset kymmenen päivää. Nuoret olivat innokkaita tapaamaan uusia ystäviään, jotka olivat tulleet jo tutuksi aiemmasta kohtaamisesta. Martiniquen nuoret saapuivat syksyiselle reissulleen Metsäkartanoon edellisenä vuonna ja nyt oli meidän vuoromme tutustua heidän kulttuuriinsa.
”Ei olla niin erilaisia kuitenkaan.”
”Kukaan ei ole täydellinen eikä tarvitse olla.”
”Kärsivällisyys on kasvanut.”
Pois omalta mukavuusalueelta
Nuorisovaihdot parhaimmillaan luovat nuorille elin-ikäisiä yhteyksiä, antavat mahdollisuuksia ylittää omat mukavuusalueensa rajat, tarjoavat runsaasti kokemuksia ja kohtaamisia, joista oppii jotain uutta omasta itsestään sekä tutustuttavat erilaiseen kulttuuriin. Matkailu siis todellakin avartaa. Uskon, että nämä kaikki toteutuivat kohdallamme heittämällä. Paljon mahtui kymmeneen päivään: Niin kyyneliä, iloa, naurua kuin pohdintoja ja isojakin elämään liittyviä kysymyksiä.
Ensimmäinen hämmennyksen aihe suomalaiselle Martiniquen lentokentällä on varmastikin lämmin trooppinen seinä vastassa, joka puskee pinta-hien välittömästi. Ja siinä se pysyi vahvasti seuraavat kymmenen päivää. Emme tosin auringosta juuri valittaneet vaan nautimme täysillä, osa jopa punaisen-rakkulaiseksi saakka.
Meille aikatauluista kiinni pitäville suomalaisille saaren elämään kuuluva slow-life sai aikaa jonkin verran ihmettelyä ja paljon odottelua. Tällöin saimme oppia zen-asennetta ja kasvattaa malttiamme, koska mikään uusi tapa ei välttämättä ole väärin, vain erilainen kuin mihin olemme tottuneet.
”Tarvitsee välillä syvällisiä keskusteluja eikä vaan yhtä perseilyä.”
”Mulle on tullut itseluottamusta enemmän.”
”Oma asenne ratkaisee, oma hyvä fiilis sitten tarttuu muihinkin.”
Teemana iloa ja onnellisuutta tuottavat asiat
Päivämme täyttyivät paikallisista aktiviteeteista, yhdessä olosta, keskusteluista sekä yhteisistä ruokailuista. Saimme tutustua mm. pääkaupunkiin Fort de Franceen, nauttia saaren eteläpään aurinkoisista hiekkarannoista sekä ihastella pohjoisen vuoristoja vesiputouksineen. Jos yhtenä päivänä roikuimme kolmessakymmenessä metrissä Tree top -parkour radalla, toisena teimme turvallisesti paikallisia käsitöitä maan kamaralla, purjehdimme paikallisittain, uimme lämpimässä Karibianmeressä tai maistelimme paikallisen kaakaoplantaasin antimia. Ja paljon paljon muuta. Hienoa eikö totta?
”Kaikki kannusti, se oli hienoo.”
”Lämpimät ja ihanat illat.”
Kyseisen nuorisovaihdon teemana oli iloa ja onnellisuutta tuottavat asiat, joita kunkin elämässä riittää varmasti myös huonoinakin hetkinä, kun sen oikein oivaltaa ja niihin huomionsa kiinnittää. Jokainen ilta päätettiin yhteiseen reflektointiin, jossa kullakin oli mahdollisuus purkaa sydäntään, kertoa kuluneen päivän ajatuksistaan sekä näin myös kiinnittää huomiota onnistumisiinsa ja juurikin niihin iloa ja onnellisuutta tuottaviin tekijöihin kussakin päivässä sekä elämässä yleensä.
Joskus meidän on helpompaa huomata epäkohdat ja asiat, jotka eivät ole menneet kuin mielessämme olemme ne suunnitelleet, mutta aina on asioita, joista olla kiitollinen ja iloinen. Näitä emme unohtaneet käydä läpi, koska se mihin kiinnitämme huomiomme, kasvaa ja saa voimaa. Se on tapa kasvattaa onnellisuutta ja tyytyväisyyttä omassa elämässämme, ja tämän myös nuoremme varmasti muistavat. On asioita, jotka eivät pyyhkiydy pois muististamme edes ajansaatossa, ja tämä nuorisovaihdon kokemus on varmasti yksi niistä.
”Sopeuduin alkujärkytyksen jälkeen.”
”Koko tää juttu on tehnyt mut iloiseksi.”
Hannele Turunen
Nuorisotyön koordinaattori, Metsäkartano
