Kuvittele koulu ilman seiniä, jossa on vaikea erottaa välituntia oppitunnista. Missä luonnonympäristö muuttuu liitutauluksi. Missä oppilaat voivat oppia toinen toisiltaan ja vanhempia rohkaistaan osallistumaan. Missä kävely metsässä voi olla matematiikan, kuvaamataidon, biologian liikunnan tai historian oppitunti.
Maple Ridgessa Kanadassa toimii ympäristö- ja seikkailukasvatusta sekä ulkona oppimista painottava alakoulu kokonaan ilman koulurakennusta. Koulussa opettajat, oppilaat, tutkijat ja vanhemmat työskentelevät yhdessä kehittäen rikkaampaa ja ainutlaatuista oppimisympäristöä, joka haastaa perinteisen koululuokan ja oppimisteoriat. Oppimisympäristöinä käytetään lähinnä alueen puistoja ja metsäalueita, mutta myös kirjastoja ja muita julkisia paikkoja. Oppiminen tapahtuu omakohtaisten kokemusten kautta toiminnallisesti pääosin ulkona luonnossa seikkaillen. Koulussa on 88 oppilasta, neljä opettajaa, rehtori sekä muutama kouluavustaja. Oppilaat ovat 4–13-vuotiaita.
Oppitunti ampiaisista ja mehiläisistä puun alla
Sain mahdollisuuden tutustua Mable Ridgen koulun toimintaan kahden päivän ajan. Ensimmäisen päivän aamu alkoi kello 8:30 rummutuksella, joka kutsui koululaiset koolle. Oppilaat jakautuivat neljään klaaniin, jossa eri-ikäiset oppilaat opiskelivat yhdessä. Seurasin "Salmon"-klaanin oppituntia puun alla, joka liittyi ampiaisiin ja mehiläisiin. Ampiaispyydystimeen oli yön aikana kerääntynyt paljon ampiaisia ja niissä riitti tutkittavaa. Ryhmässä keskusteltiin ensin ampiaisista ja mehiläisistä ja lopuksi opettaja luki aiheeseen liittyvän satukirjan. Lukuhetken jälkeen oppilaat olivat kylmissään, joten leikittiin luonnon aarteiden metsästystä. Jokainen ryhmä sai lapun, jossa oli 20 eri asiaa luonnossa ja tehtävänä oli yrittää löytää ne kaikki!
Tarina omasta kivestä
Välipalan jälkeen oppilaat jakautuivat ikäryhmittäin: 4–6-vuotiaat, 7–9-vuotiaat ja 10–13-vuotiaat jakautuivat omiin ryhmiin. Seurasin kiviin liittyvää oppituntia. Oppilaat olivat viikkoa aikaisemmin etsineet jokainen joesta oman kiven, jolle oli annettu nimi ja lisäksi kirjoitettu vihkoon tuntomerkkejä. Tänään oli tehtävänä tutkia muistiinpanoja ja löytää oma kivi 40 muun kiven joukosta. Kivistä keskusteltiin ja vihkoihin kirjoitettiin lisää tarinaa omasta kivestä.
Hämähäkkiä etsimässä
Iltapäivällä osallistuin 7–9-vuotiaiden hämähäkkeihin liittyvään oppituntiin. Oppilaiden piti ensin kirjoittaa vihkoihin hämähäkin verkko ja sen jälkeen etsiä luonnosta hämähäkki ja verkko, jonka he sitten piirsivät vihkoon. Oppitunti päättyi ja kaikki koulun oppilaat saivat lopuksi leikkiä yhteistä hippaleikkiä. Tämän jälkeen oppilaat pakkasivat telttakatokset ja muut tavarat takaisin koulun peräkärryyn. Lopuksi klaanit kokoontuivat omiin paikkoihinsa keskustelemaan, mitä päivän aikana olivat oppineet. Koulupäivä loppui kello 14:20 ja vanhemmat tulivat hakemaan oppilaita kotiin.
Lohiteema kiinnosti myös karhua
Toisen päivän aamuna koulun kokoontumispaikalla Allco Parkissa meitä odotti karvainen kaveri eli karhu. Karhun kohtaaminen on kuulemma kovin tavallista Kanadassa, mutta minulle se tuntui melkoiselta seikkailulta. Oppilaiden kanssa odotimme katoksella, kun opettajat hätyyttivät karhua hiukan kauemmaksi. Koulu alkoi normaalisti rummutuksella, jossa tiedotettiin kaikkia karhusta ja muistutettiin toimintaohjeista, jos karhu tulee uudelleen lähelle. Turvallisuusasiat oli koulussa hyvin huomioitu ja lapset niistä hyvin tietoisia.
Allco Parkin läpi virtaa joki, jonne ensimmäinen lohi oli juuri noussut ja lisää oli tulossa lähipäivinä. Karhua kiinnosti siis tuo herkkupala, mutta se kiinnosti myös oppilaita. Seuraavat viikot keskityttiinkin tutkimaan jokiluontoa ja kaloja. Jokiteemaan liittyvä monialainen kokonaisuus huipentui yläkoululaisten ja lukiolaisten vierailuun, jossa alakoulun oppilaat saavat esitellä isommille, mitä ovat oppineet.
Ravintoketjuleikki hurmasi kanadalaiset
Sain myös esitellä oppilaille suomalaisen lasten lempileikkejä. Erityisesti ravintoketjuleikki puisilla pyykkipojilla oli kanadalaisille lapsille mieleinen. Leikimme leikkiä neljä kertaa ja myös koulun opettajat ja rehtori olivat leikissä mukana. Koulupäivän lopuksi sain monta halausta pieniltä oppilailta ja kiitosta opettajilta.
RAVINTOKETJULEIKKI
Tarvikkeet: puisia pyykkipoikia ja metsä
Leikkiin tarvitaan pyykkipoikia yhtä monta kuin oppilaita on. Pyykkipojissa on kasveja (vihreät), kasvinsyöjiä (siniset) ja petoja (punaiset). Kasveja (15) on eniten, kasvinsyöjiä (7) seuraavaksi eniten ja petoja (3) vähiten – kuten luonnossakin. Leikin aluksi voidaan käydä läpi erilaisia esimerkkejä ravintoketjuista luonnossa. Kaikki saavat nostaa pussista yhden pyykkipojan. Eläimet pistävät silmät kiinni ja kasvit lähtevät matkaan ja piiloutuvat metsään. Piilouduttuaan kasvit juurtuvat paikalleen, eivät saa liikkua. Hetken kuluttua opettaja lähettää kasvinsyöjät matkaan, nämä syövät kasveja nappaamalla heidän pyykkipoikansa. Pian kasvinsyöjien jälkeen lähtee matkaan pedot, jotka ottavat kiinni kasvinsyöjiä ja nappaavat näiden pyykkipojat. Peli loppuu, kun kaikki ovat tulleet syödyiksi tai kun opettaja keskeyttää pelin. Leikkijöiden on luovutettava pyykkipojat vapaaehtoisesti. Lopuksi voidaan katsoa ketkä onnistuivat löytämään ruokaa ja jäikö joku kokonaan ilman ruokaa. Entä selvisikö joku kasvi kasvinsyöjiltä, koska oli löytänyt hyvän piilon?
Suomalainen seikkailukasvatus ja ulkona oppiminen esillä WEEC – konferenssissa Kanadassa
Osallistuin WEEC – World Environmental Education Congressiin Vancouverissa Kanadassa 9 –15.9.2017. Sain mahdollisuuden esitellä tapahtumassa ulkona oppimista ja seikkailukasvatusta Suomessa sekä Suomen ympäristöopisto Syklin ULKOLUOKKA-hanketta, jossa myös Seikkailukasvatusverkosto on kumppanina mukana.Konferenssiin osallistui yhteensä 1000 henkilöä 60 eri maasta. Suomalainen koulujärjestelmä ja ulkona oppiminen kiinnostivat kovasti tapahtuman osallistujia.
Anna Kettunen
kouluttaja
Suomen ympäristöopisto SYKLI