Syrjäseutujen nuoria, heidän hyvinvointiaan ja mahdollisuuksiaan on viime vuosina tarkasteltu muutaman keskeisen tutkimuksen ja kehittämishankkeen voimin (tuloksista ks. esim. Kivijärvi & Peltola 2016, Ristikari, Törmäkangas, Lappi ym. 2016; Armila, Halonen & Käyhkö 2016; Tuuva-Hongisto, Pöysä & Armila 2016; Erikson 2015). Näissä on huomattu, että maaseutumaisilla paikkakunnilla asuvilla nuorilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia opiskeluun, harrastamiseen tai palveluiden käyttöön verrattuna suuremmilla paikkakunnilla eläviin nuoriin. Tutkimuksissa on myös huomattu, että materiaalinen hyvinvointi ei takaa elämän mielekkyyttä. Monilla nuorilla onkin edessään muutto pois kotipaikkakunnalta, jos se ei tarjoa valoisia tulevaisuudennäkymiä esimerkiksi harrastuksissa, opiskelu- tai työelämässä.
Syrjäseuduilla asumisen haasteita
Pitkät matkat sekä niukat osallistumisen mahdollisuudet, nuorille suunnatut palvelut ja koulutusmahdollisuudet rajaavat harvaan asutuilla alueilla asuvien nuorten valinta- ja vaikutusmahdollisuuksia ja unelmia. Haja-asutusalueilla nuoria on vähän, joten esimerkiksi harrastustoiminnan järjestämisessä on omat haasteensa. Joukkuelajeihin ei löydy tarpeeksi suurta joukkuetta tai harvinaisempien harrastusten lähin pätevä ohjaaja asuu useamman sadan kilometrin päässä.
Pitkät etäisyydet oppilaitoksiin sekä vanhempien mahdollisuudet tukea taloudellisesti tai kuljetuksin nuoren opiskelua ja harrastuksia asettavat perheille monia haasteita. Harvaan asutun maaseudun nuoret joutuvat miettimään kotoa pois muuttamista usein jo yläkouluikäisinä. Heidän arkeaan sävyttävät kokemukset siitä, että hyvän elämän edellytyksiä tulee lähteä etsimään kotipaikkakunnan ulkopuolelta jo varhaisessa vaiheessa.
Taloudelliset näkökulmat eivät edistä alueellista tasa-arvoa
Harvaan asutuilla alueilla elävien nuorten tarpeita ei useinkaan huomioida keskusteluissa hyvinvoinnin rakenteellisista kysymyksistä tai nuorisopolitiikasta, jotka kehystävät pitkälle keskisuurten ja suurten kaupunkien palveluverkon ulottuvissa elävien nuorten kokemuksilla. Esimerkiksi TE-palvelujen siirtyminen kunnasta maakuntaan voi viedä nuoren asioita hoitavan henkilön yli sadan kilometrin päähän, joka luonnollisesti asettaa omat vaatimuksensa TE-palveluiden tavoitettavuudelle.
Taloudelliset näkökulmat ovat 1990-luvulta lähtien määrittäneet koulutus- ja palvelupäätöksiä alueellisen tasa-arvon sijaan. Talouteen kiinnittynyt katsantokanta heikentää syrjäseutujen nuorten mahdollisuutta päättää aidosti tärkeistä valinnoistaan, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen ja ammatinvalintaan.
Syrjässä mistä?
Haja-asutusalueilla asuvien nuorten elämän tarkastelu määrittyy valitettavan usein kaupunkikeskeisesti syrjäseutujen elämän ja arjen kurjuuskertomukseksi. Vaikka harvaan asutun alueen elämänehdot toki asettavat omat haasteensa, on maaseutumaisilla vireää nuorisotoimintaa, joka ei aina tule ilmi harvaan asuttujen alueiden nuorten elämää kuvaavissa kertomuksissa.
Suomen nuorisokeskukset ovat alueensa edelläkävijöitä nuorisotyön toimijana ja kehittäjänä. Nuorisotyön kehittämisessä korostuvat kansainvälinen nuorisotyö, kehittämishanketoiminta sekä verkostoituminen nuorisojärjestöjen ja nuorisoalan oppilaitosten kanssa. Kouluyhteistyö sekä alueelliset nuorisotyön palvelut ovat kiinteä osa Suomen nuorisokeskusten toimintaa.
Nuorisokeskukset syrjäseutujen nuorisotyön kehittäjänä
Hyvärilän nuorisokeskuksessa on tämän vuoden alusta alkanut merkittävä harvaan asuttujen alueiden nuorisotyön kehittämishanke Innostavaa yhteistyötä. Kaksivuotisessa hankkeessa vahvistetaan nuorisokeskus Hyvärilän ja nuorisokeskusverkoston roolia alueellisen nuorisotyön kehittämiskeskuksena. Keskiössä on maaseutumaisen nuorisotyön kehittäminen ja palveluiden saatavuuden turvaaminen harvaan asutuilla alueilla, joissa nuorille suunnatut palvelumuodot ovat suppeampia kuin suuremmilla paikkakunnilla. Kantavana ajatuksena Innostavaa yhteistyötä -hankkeessa on verkostoituminen ja aktiivisten yhteistyöfoorumeiden luominen Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueen nuorisoalan toimijoiden kanssa.
Innostavaa yhteistyötä -hanke tukee harvaan asuttujen alueiden nuorten kasvua aikuisuuteen lisäämällä nuorten hyvinvointia ja osallisuutta esimerkiksi ehkäisemällä nuorten alueellista eriarvoistumista. Tämä taataan kehittämällä voimallisesti nuorisokeskus Hyvärilän, kolmannen sektorin ja kunnallisen nuorisotyön yhteistyötä, alueellisen nuorisotyön osaamista ja nuorille suunnattuja palveluita. Hankkeen kehitystyössä lisätään nuorten osallisuutta alueen nuorisotyön palvelujen kehittämisessä, jotta palveluita pystytään kohdentamaan alueen nuorten todellisiin tarpeisiin.
Yhdistämällä nuorisotyön sirpaleista kenttää Innostavaa yhteistyötä -hanke vetää yhteisiä suuntaviivoja nuorten arjen mahdollisuuksien parantamiseksi. Näin voidaan luoda lisää toimintamahdollisuuksia ja kaventaa alueiden välistä eriarvoistumista. Rakenteellisten uudistusten keskellä nuorisotyön on tärkeää suunnata katse tulevaisuuteen ja ottaa oma paikkansa nuorten hyvinvoinnin ja tasavertaisten mahdollisuuksien turvaajana.
Lisätietoja Innostavaa yhteistyötä -hankkeesta:
Marja Moisala
Alueellisen nuorisotyön koordinaattori
puh. 050 331 7468
Lähteet:
Armila, Päivi, Halonen, Terhi & Käyhkö, Mari (toim.) 2016. Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 178, sarja: Liike. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.
Eriksson, Susan (toim.) 2015. Nuorten näkemykset Itä-Suomen palveluista. Itä-Suomen nuorisopuntari 2015. Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Kivijärvi, Antti & Peltola, Marja (toim.) 2016. Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 105, sarja: Tiede. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta
Ristikari, Tiina, Törmäkangas, Liisa, Lappi, Aino, Haapakorva, Pasi, Kiilakoski, Tomi, Merikukka, Marko, Hautakoski, Ari, Pekkarinen, Elina & Gissler, Mika. 2016. Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 101. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tuuva-Hongisto, Sari; Pöysä, Ville & Armila, Päivi. 2016. Syrjäkylien nuoret – unohdetut kuntalaiset? Kaks – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 99.