Olemmeko nuorisotyön virtausten mukana uiskentelevia ajopuita vai uusien työmuotojen meriä tutkivia ketteriä pursia?
Nuorisotyö heijastelee ympäröivää maailmaa. Nuorisotyössä tapahtuu koko ajan. Ja pitäisikin tapahtua, ovathan nuoret herkästi uusimpien virtausten edelläkävijöitä. Some, pelit, maahanmuutto, nuorisotyöttömyys, sukupuoli-identiteetti, alueelliset erot, VR ja AR, ympäristökysymykset, kulttuurin pirstaloituminen – kaikki nämä ja moni muu jättää jälkensä ja heijastuu tavalla tai toisella nuorisotyöhön, sen muotoihin ja sisältöön.
Kymmenen nuorisokeskusta eri puolilla maata tarjoavat kaikille nuorisotoimijoille kohtuuhintaisen, turvallisen ympäristön välineineen ja ammattilaisineen leirimuotoiseen ohjattuun ryhmätoimintaan. Teemme yhteistyötä. Tuemme paitsi nuoria, myös nuorten kanssa työskenteleviä heidän toimissaan. Nuorisokeskuksilla on osaamista ja kokemusta jo kymmenien vuosien ajalta.
Pysymmekö mukana nopeasti muuttuvassa maailmassa? Osaammeko uudistua? Pystymmekö toimimaan myös nuorisotyön kehittämiskeskuksina, tuomaan uusia tuulia nuorisotyön vinhasti muuttuviin tarpeisiin? Onko meillä uskallusta ja luovuutta kokeilla uusia tekemisen tapoja? Pitäydymmekö hyviksi havaituissa toiminnan muodoissa, vai uskallammeko haastaa itsemme ja nuoret matkalle? Haluammeko luovia vastatuuleen myös niitä nuorisotyön syviä, tutkimattomia vesiä?
Perimmältään työssämme on kysymys löytöretkeilijöiden valmennuksesta, nuorten itsensä ja elämänsä löytämisen tukemisesta. Emme laita nuoria matkalle junaan kohti ennalta valittua päämäärää. Opetamme kompassin käyttöä, harjoittelemme navigoimista sekä merenkulun sääntöjä, annamme vähän eväitäkin, mutta päämäärä on itse päätettävä ja löydettävä. Toivotamme suotuisia tuulia ja hyvää matkaa. Toivottavasti antamamme eväät ovat tuoreita.
PS.: Quidquid Latine dictum sit, altum videtur.*
*Kaikki mikä on sanottu latinaksi, vaikuttaa syvälliseltä.
Jari Korkalainen,
Suomen Nuorisokeskusyhdistyksen puheenjohtaja
