Seminaarissa työmenetelmät olivat osallistavia ja teemat osin aika haastavia. Koulutuksessa pääsi kuitenkin paikoitellen varsin kouriintuntuvasti kokemaan, millaista elämä olisi, kun osallisuus, demokraattiset arvot ja rasismin vastaisuus unohdetaan.
Oppia historiasta
Seminaarissa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen merkitys ja sen edistäminen sai hyvin konkreettista vahvistusta, kun kuuntelimme entisen Jugoslavian maista kotoisin olevien tarinoita ja nykypäivän ongelmia. Oli kuitenkin todella hienoa olla samassa seminaarissa entisen Itä-Euroopan maista tulevien kanssa jakamassa asioita. Se, mitä me aikoinaan luimme uutisista tai olemme oppineet historian tunneilla Jugoslavian hajoamissodasta 1990-luvulla sai seminaarissa kasvot. Nuorisotyön poliittisuus ja ajatus, että tulevaisuus tehdään, kirkastuivat.
Seminaarin paras luento käsitteli kriittisesti Eurooppaa: Kenelle Eurooppa kuuluu ja millaisten arvojen ympärille se rakentuu? Siirtolaisten ja pakolaisten ulossulkeminen ja poissiivoaminen on myös osa Eurooppaa ja valtaosa eurooppalaisista joko kannattaa sitä tai vaikenee asiasta. Osallisuus, demokraattiset arvot sekä rasismin ja syrjinnän vastustaminen eivät aina saa vastakaikua Euroopassakaan.
Oli myös oivaltavaa kuulla esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi Skotlannissa lastensuojelunuorten luo on kutsuttu päättäjiä kuulemaan heidän näkemyksiään ja miten nämä keskustelutilaisuudet ovat vaikuttaneet päätöksiin ja parantaneet lastensuojelunuorten asemaa.
Eväitä omaan työhön
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa osallisuus, demokraattiset arvot sekä rasismin ja syrjinnän vastaisuus tulevat vahvemmin esiin nuorisokeskusten ohjelmissa ja verkostoissa. Suomen nuorisokeskusverkostossa rakennetaan parhaillaan laadunarviointijärjestelmiä. Viemällä osallisuutta, demokraattisia arvoja sekä rasismin ja syrjinnän vastaisuutta arviointijärjestelmän työkaluihin, voimme vaikuttaa näiden myönteisten arvojen parempaan juurtumiseen kentällä, nuorisokeskusten nuorisotyössä.
Visioimme, että kansainvälisen nuorisotyön asema nuorisokeskuksissa vahvistuu ja aktiivisuus osallistua esimerkiksi erilaisiin Youth in Action -ohjelman mahdollisuuksiin lisääntyy entisestään. Laatujärjestelmän kautta voimme myös yhä edelleen vahvistaa nuorisokeskusten toteuttamaa kansainvälistä nuorisotyötä.
Nuorisotyö yhteiskunnallisen vaikuttamisen edistäjänä
Nuorisotyöllä näyttää olevan mahdollisuus ottaa entistä vahvempi rooli nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä niin Suomessa kuin Euroopassakin. Koulutuksessa korostettiin, että nuorisotyö ei voi olla koskaan täysin poliittisesti vapaa kenttä. Nuorisotyöntekijöiden tulisikin tiedostaa nykyistä vahvemmin omat motiivit ja arvot tehdä nuorisotyötä, sillä nuorisotyön mukauttaminen yhteiskunnan muutoksiin ja nuorten vaihtuviin tarpeisiin vaatii jatkuvaa oman työn reflektointia. Lisäksi nuorisotyöntekijöiden tulisi olla vahvemmin tietoisia yhteiskunnan tilanteista ja aktiivisesta toimimisesta demokraattisessa järjestelmässä, jotta nuorten aktiivista kansalaisuutta on mahdollista edistää. Ydinkysymykseksi muodostuu: Kuinka työskennellä nuorten kanssa niin, että heillä on kyky kehittää yhteiskuntaa?
Nuorisotyö ei kuitenkaan voi olla yksin vastuussa nuorten demokraattisten arvojen vahvistamisesta. Nuorten vaikuttamisaktiivisuuden lisääminen vaatii myös yhteiskunnan rakentamia vaikuttamisen foorumeita. Usko yhteiskuntaan ja demokratiaan ei muodostu näennäisvaikuttamisella, vaan nuorten on saatava aito osallisuuden kokemus. Ei ole reilua, että nuoria kannustetaan aktiivisuuteen, mutta aikuiset määrittävät siihen keinot. Esimerkiksi aktivismista ei tulisi puhua pelkästään ongelmakeskeisesti, vaan se tulisi nähdä osana aktiivista kansalaisuutta ja keinona vaikuttaa yhteiskuntaan.
Nuorisotyöllä on mahdollisuus olla yhteiskunnallisen muutoksen tekijä antamalla nuorille tietoa ja mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaa. Tulisiko nuorisotyön identiteetti siirtää vahvemmin yksilökeskeisestä kasvattajasta kohti yhteiskunnallista toimijaa?
Heli Eischer & Marja Moisala