Suomessa on yhdeksän nuorisokeskusta, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet nuorisoryhmien toiminnalle luonnonkauniissa ynpäristössä. Nuorisokeskusten palvelutehtävä määräytyy nuorisolaissa. Valtakunnallisilla nuorisokeskuksilla on yleishyödyllinen yhteiskunnallinen tehtävä tukea nuorten kasvua ja kehitystä tarjoamalla luonnonläheinen, monipuolinen, toiminnallinen ja turvallinen ympäristö sekä myönteinen ilmapiiri elämykselliseen yhdessäoloon ja osallisuuteen. Tähän työhön keskukset saavat tukea muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
– Keskusten pääasiallisena ympärivuotisena tehtävänä on tarjota nuorille ohjattua seikkailu-, luonto-, ympäristö-, kulttuuri- tai leiritoimintaa. Nuorisokeskusten nuorisotyö edistää myös nuorten kansainvälistymistä ja kestävää kehitystä, kertoo Suomen nuorisokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Pietilä.
Nuorisokeskukset ovat innostava kohtaamispaikka erilaisten ryhmien toiminnalle. Keskusten palveluiden kautta toiminta-avustukset ohjautuvat suoraan lapsille, nuorille ja kasvattajille.
– Kaikissa keskuksissa asiakkaat kohtaa nuorisokeskusarvoihin ja -pedagogiikkaan sitoutunut ohjaajien joukko. Meillä koko talo on sitoutunut kasvatuskumppanuuteen, Eija Pietilä jatkaa.
Nuorisokeskusten luonnonläheinen, elämyksellinen ja turvallinen, juuri lasten ja nuorten näkökulmasta rakennettu toimintaympäristö luo monia mahdollisuuksia.
– Muutaman päivän leiri poissa omista arjen ympyröistä virkistää, ryhmäyttää ja avaa mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja ja haastaa itseään, kuvailee yhdistyksen nuorisotyön asiantuntija Heli Eischer
ETYK:istä Suomen kartalle
Lähtösykäys valtakunnalliselle nuorisokeskustoiminnalle saatiin vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) huippukokouksessa Helsingissä. Tällöin tarkoituksena oli raottaa rautaesirippua ja liennyttää poliittisen lännen ja sosialistimaiden välisiä jännitteitä. Suomi ehdotti valtakunnallista nuorisokeskusverkostoa ratkaisuksi nuorten liikkuvuuden edistämiseksi ja kansainvälistymismahdollisuuksien turvaamiseksi.
Vuonna 1982 perustettiin ensimmäiset neljä nuorisokeskusta: Ahtela, Hyvärilä, Oivanki ja Piispala. Nuorisokeskusverkosto kasvoi vuosien mittaan tasaisesti. 25 vuotta sitten seitsemännen nuorisokeskuksen käynnistäessä toimintansa tarve yhteiseen edunvalvojatahoon konkretisoitui Suomen nuorisokeskusyhdistyksen muodossa.
25-vuotias yhdistys hitsaa keskusverkoston yhteen
Suomen nuorisokeskusyhdistys kehittääyhteistyössä nuorisokeskusten kanssa keskusten pedagogista toimintaa ja yhteistä arviointi- ja seurantajärjestelmää sekä valvoo nuorisolain alaisten valtakunnallisten nuorisokeskusten yleistä ja yhteistä etua monin eri tavoin. Nuorisokeskusten yhteinen yhdistys hitsaa koko Suomen kattavaa keskusverkostoa yhteen kannustamalla keskusten väliseen yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen jakamiseen.
– Järjestämme tarpeiden mukaan nuorisokeskusten henkilökunnalle koulutuksia ja tuemme monipuolisesti keskusten asiantuntijoita. Parhaillaan kehitämme keskusverkoston yhteistä laatujärjestelmää, Heli Eischer kertoo.
– Edunvalvojatahona teemme aloitteita, lausuntoja ja esityksiä viranomaistahoille. Koordinoimme myös sidosryhmätoimintaa ja viestimme laajasti nuorisokeskusten ajankohtaisista asioista ja avustusten käyttötavoista, Eija Pietilä tarkentaa.
Kohtaamisia ja kumppanuutta
Suomen nuorisokeskusyhdistys ry viettää 25. toimintavuottaan vuonna 2018. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
– Meille on arvokasta, että tasavallan presidentti kunnioittaa työtämme olemalla juhlavuotemme suojelija ja osoittaa täten lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tehdyn työmme tärkeyden, toteaa Eija Pietilä.
Juhlavuonna SNK ry muistuttaa ponnekkaasti valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa tehtävän nuorisotyön tärkeydestä mm. järjestämällä avoimet ovet kaikkiin verkoston nuorisokeskuksiin, kokoamalla nuorisotyön vaikuttajia yhteen yhdenvertaisuus- ja hyvinvointiteemojen seminaareihin sekä järjestämällä koulutusta moninaisuuden ja tasavertaisuuden toteutumisesta nuorisotyön kentällä.
Artikkeli on alunperin julkaistu Nuorisotyö-lehdessä 1/2018.