Viime aikoina olemme lukeneet Lähi-Idän rauhanprosessista, tai pikemminkin kriisistä useaan otteeseen. Israelin ja Palestiinan tukijoukkoihin löytyy Suomestakin väkeä ja monella on Lähi-Idän tilanteeseen voimakas mielipide. Uskonnolliset vakaumukset, henkilökohtaiset kontaktit, ennakkoluulot sekä vuosien tuomat näkökulmat alueen tapahtumiin aiheuttavat suomalaistenkin kesken vääntöä ja väittelyä. Puhumattakaan heistä, ketkä elävät varsinaisten konfliktien lähellä.
Eräänä kesäpäivänä myös Metsäkartanon nuorisokeskuksessa Rautavaaralla linjat kävivät kuumana. Olemme vuosittaiseen tapaamme järjestämässä kansainvälistä vapaaehtoistyön projektia, johon saapuu vapaaehtoistyöntekijöitä kahdeksasta eri maasta. Kun koronan jälkimainingeissa rajat hiljalleen avautuvat, mahdollistuu myös Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman rahoittaman Poke the Globe -hankkeen toteuttaminen. Rautavaaralle on tulossa vapaaehtoisia tekemään kansainvälisyyskasvatusta EU:n alueelta, arabivaltioista sekä Israelistakin. Hankkeen teemana on erilaisuuden ymmärtämisen lisääminen, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edistäminen sekä Pohjois-Savon nuorten innostaminen kohti avaraa maailmaa. Mutta siis, linjat käyvät kuumana.
Vastaan hankekumppaneiden pyyntöihin, joissa minua pyydetään jättämään Israel ulos hankkeesta, koska jännite arabimaiden ja Israelin välillä on liian suuri. Koen painetta tehdä valintoja eri maiden osallistumisen välillä. Jos vaan jättäisimme yhden kumppanin ulos projektista, ei latautuneita kohtaamisia paikan päällä tulisi.
Projektikumppanimme Israelissa on järjestö, jonka tehtävänä on rauhankasvatus ja siltojen rakentaminen maan kantaväestön ja arabivähemmistön välillä. He muun muassa opettavat arabian kieltä lasten ja nuorten parissa ja pyrkivät työssään vahvistamaan maassa asuvan arabivähemmistön identiteettiä. Järjestön tavoitteista huolimatta, joudun perustelemaan ja pohtimaan heidän osallistumistaan muille hankekumppaneille. Olemme tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä monen arabivaltion kanssa, enkä haluaisi myöskään aiheuttaa säröjä yhteistyöllemme.
Lähden kävelylle. Metsäpolulla havunneulaset kutittavat jalkapohjiani ja puun juuret pitävät askelluksen notkeana. Ajattelen sanahelinää strategioissa ja hankehakemuksissa. Nuorisokeskuksen tehtävä on edistää rauhaa, avartaa nuorten maailmankuvaa sekä lisätä erilaisuuden ymmärtämistä. En keksi miten paremmin voisimme olla sitä tekemässä, kuin kutsua kaikki suunnitellut osallistujat mukaan kumppanimaistamme. Me Metsäkartanolla emme olisi se taho, joka rajaa ketään ulos hankkeen toteuttamisvaiheessa. Tarjoamme mahdollisuuden nuorille ja heidän taustatahoilleen eri maista, ennakkoluuloineen kaikkineen, kohdata ja tutustua. Sillä ystävien saaminen, niin kuluneelta tavoitteelta kuin se saattaa kuulostaakin, taitaa olla työmme ydin. Poke the Globe -vapaaehtoistyöhanke järjestetään jälleen loppuvuodesta.
Maija Jeskanen
Kansainvälisen työn koordinaattori, Metsäkartano